Kalevalan hullunkuriset perheet TOP 5

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää! Juhlan kunniaksi laadin listan kansalliseepoksemme kiehtovimmista perheistä.

 

  1. Lemminkäisen perhe

Lemminkäinen on Kalevalan kovin naistenmies mutta myös isoin mammanpoika. Lemminkäisen äidin olemassa ololla ei ole muuta tarkoitusta kuin se, mihin hänen nimensäkin viittaa. Kun Lemminkäinen ensimmäisen avioliittonsa Kyllikin kanssa sössittyään uutta vaimoa Pohjolasta kosiskellessaan putoaa Tuonelan virtaan, kuka muu hänet sieltä pelastaisi kuin oma ihana äiti? No ei kukaan!

 

  1. Ainon perhe

Joukahainen tulee eräänä päivänä kotiin ja kertoo luvanneensa teini-ikäisen Aino-siskonsa ikivanhalle tietäjälle vaimoksi. Äiti ja iskä hyppivät riemusta, koska saavat vävykseen vaka vanhan Väinämöisen, mutta Aino angstaa ja hukuttautuu. Vasta menetettyään tyttärensä äitikin tajuaa, että olihan se huono idea. Äidin kyynelistä syntyy kolme jokea, joihin jokaiseen muodostuu kolme koskea, joihin nousee kolme luotoa, joihin ylenee kunnaat, joihin kasvaa koivuja, joihin lentää kultaiset käet, joiden kukunta ikuisesti muistuttaa äitiä siitä, että olisi kannattanut kuunnella tytärtään. Joukahaista harmittaa niin paljon omien tekojensa seuraukset, että hän kostaa ampumalla Väinämöiseltä hevosen. Loogista!

 

  1. Ilmarisen perhe

Seppä Ilmarinen ja Pohjolan tytär menevät naimisiin. Pohjolan tyttären nimi muuttuu liiton myötä Ilmarisen emännäksi. Ilmarisen emäntä kohtelee huonosti Kullervoa, joka on palkattu heille lehmipaimeneksi. Sen takia Kullervo loihtii metsän pedot raatelemaan emännän kuoliaaksi. Ilmarinen jää leskeksi. Hän takoo itselleen uuden vaimon kullasta mutta toteaa sen pian kylmäksi. Sitten hän menee Pohjolaan ja ryöstää kuolleen vaimonsa pikkusiskon itselleen uudeksi vaimoksi. Tämä ei halua olla sisarensa korvike ja käyttäytyy niin huonosti, että Ilmarinen lopulta taikoo naisen lokiksi.

 

  1. Marjatan perhe

Marjatta, korea kuopus, on niin siveä ettei voi lypsää edes lehmää, joka on ollut sonnin kanssa sillai. Sitten Marjatta syö puolukan ja tulee neitseellisesti raskaaksi. Omat vanhemmat ajavat Marjatan pois luotaan ja kyläläiset haukkuvat huoraksi. Metsässä Marjatta synnyttää pojan, josta tulee uusi Karjalan kuningas ja joka syrjäyttää Väinämöisen. Siitäs saivat!

 

  1. Kullervon perhe

Untamo tappaa veljensä Kalervon perheineen, koska heillä oli riitaa. Hengissä selviää vain Kalervon poika Kullervo, jonka Untamo-setä yrittää kaikin keinoin surmata siinä onnistumatta. Untamo kohtelee veljenpoikaansa orjana, mutta koska Kullervo on huono kaikessa, hänet myydään paimeneksi Ilmariselle ja tämän emännälle. Hommat eivät onnistu sielläkään, ja Kullervo pakenee metsään aiheutettuaan Ilmarisen emännän kuoleman. Metsästä Kullervo löytää kuolleeksi luullun perheensä sittenkin elossa, minkä jälkeen hän vahingossa viettelee oman siskonsa, joka asian todellisen laidan tajuttuaan hukuttautuu koskeen. Kullervo päättää kostaa Untamolle; hän tappaa setänsä perheen ja polttaa talon. Lopuksi myös Kullervon oma perhe menehtyy suruun ja häpeään ja Kullervo tekee itsemurhan.

Gallen_Kallela_Lemminkainens_Mother.jpg

Lemminkäisen äiti sai Vuoden mutsi -palkinnon haravoituaan poikansa ruumiin palaset Tuonelan joesta ja liimattuaan ne yhteen mehiläisen medellä.

Kuva: Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Lemminkäisen äiti (1897)

Kauniita unia vuodelle 2018

Olen aina nähnyt työpainajaisia. Ei väliä, olenko ollut kesäduunissa nakkikioskilla vai opettajan virassa. Yleensä joka lomasta menee vähintään pari yötä painajaisiin – kesälomasta ensimmäinen viikko – ennen kuin alkaa helpottaa. Se on kai alitajuntani tapa käsitellä stressiä. Viime kesänä näin joka yö työpainajaisia kevätjuhlasta koulun alkuun asti. Siitäkin päättelin, että tarvitsen ylimääräisen tauon tämän lukuvuoden keskelle.

Opettajalla on kaksi perustehtävää: opettaa oppiaineensa oppimäärä valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden sekä huolehtia oppilaiden kasvamisesta yhteiskuntakelpoisiksi ihmisiksi. Mielestäni aineen opettamista tärkeämpi on kasvatustehtävämme. Sijaisellenikin sanoin, että niillä Runebergin runoilla ei ole niin suurta merkitystä – tärkeintä on huolehtia, että kaikki lapset säilyvät hengissä.

Pari yötä sitten näin painajaista, jossa yksi oppilaistani kuoli. Tunne unessa oli murskaava. En rakasta oppilaitani kuin omia lapsia mutta välitän heistä aidosti. Työskentelemme yhdessä niin tiiviisti niin pitkän aikaa, että olisi tosi outoa, jos en välittäisi. Koulun kasvatusvastuu rajoittuu (onneksi) kouluaikaan; sen ulkopuolella vastuu on vanhemmilla. Silti välillä mietin oppilaiden asioita iltaisin. En pysty edes kuvittelemaan, miten raastavaa on vanhempien ikuinen ja kokoaikainen huoli omista lapsista. Minkälaisia painajaisunia se mahtaa aiheuttaa?

Vuonna 2017 kaksi oppilastani teki itsemurhan; pahin painajainen toteutui. Sanotaan, että itsemurhan tekeminen on itsekästä. Se onkin. Kaipaamaan jäävät läheiset joutuvat lopun elämäänsä suremaan ja kamppailemaan itsesyytösten kanssa. Toisaalta kukaan meistä ei pyydä saada syntyä; itsekästä on myös olettaa muiden elävän, jottei minun tarvitsisi kokea surua.

8 (2)_kuva
Tältä vuodelta toivon kauniimpia unia.