Kuka oikeasti olet?

Reetta Räty kysyy kolumnissaan kiinnostavan kysymyksen: ”Miten esittelet itsesi, jos sääntö kuuluu näin: älä mainitse ammattia tai työtehtävää, vaan kerro, kuka olet?” Määrittelemme ihmisiä usein heidän koulutustaustansa ja ammattinsa kautta. Toisaalta se on ihan normaalia, sillä kuten Rätykin toteaa, työ on osa identiteettiä. Onhan siihen syy, miksi olen opiskellut johonkin tiettyyn ammattiin: Olen kiinnostunut siihen liittyvistä asioista. Työni kertoo jotain myös omasta arvomaailmastani.

Mutta ammatteihin liittyy monenlaisia stereotypioita. Opettajaa pidetään yleensä kaikkitietävänä sadistina, joka ei osaa kuunnella muita. Siksi en mielelläni esittele itseäni opettajaksi. Toinen syy jättää ammatti mainitsematta on se, että kaikilla on kokemusta koulusta, ja ihmiset haluavat keskustella opettajan kanssa siitä. Se on joskus rasittavaa; aina ei jaksaisi puhua töistä.

Stereotyyppinen opettaja on tylsimys, joka rakastaa kurinpitoa, vuosilukujen ulkoa opettelua ja viime vuosituhannelta peräisin olevia piirtoheitinkalvojaan. Opettajalle tärkeintä ovat rutiinit. Minusta tuntuu epäreilulta ja ikävältä leimautua sellaiseksi. Oikeastihan opettajat ovat luovia, uuden oppimista rakastavia tyyppejä, joiden tunneäly ja vuorovaikutustaidot ovat huippuluokkaa. Tai sellaisena opettajana minä ainakin itseni näen.

Jos esittelisin itseni ammattia tai työtä mainitsematta, voisin kertoa olevani tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kannattava ihminen. Oikeudenmukaisuus ja sovussa eläminen ovat minulle tärkeitä asioita, ja eriarvoisuus ja sodat sekä kaikki niiden lieveilmiöt ahdistavat. Olen rakastava täti ja puoliso, lähiössä asuva vapaaehtoisesti lapseton koiranomistaja, punavihreässä kuplassa elävä intohimoinen reissaaja, kriittinen teatterinkatsoja ja kirjallisuuden suurkuluttaja sekä bloggari, joka haaveilee kirjoittavansa romaanin ennen kuin täyttää neljäkymmentä.

jäätelö.jpg

Törmäsin oivaltavaan blogikirjoitukseen, jossa myös sivutaan mainitsemaani Reetta Rädyn kolumnia. Kirjoittaja nostaa esiin havaintonsa siitä, että lasten kanssa kohdatessa harvoin tulee kertoneeksi omaa ammattiaan tai asemaansa. Lapsia kiinnostaa yleensä aivan muut seikat – ne oikeasti merkitykselliset asiat, kuten että rakastan aurinkoa, uimista ja suklaajäätelöä. Kuka sinä oikeasti olet?

Kuva: Pixabay

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s